Opetusmenetelmä
Eläinkuvanuotit on musiikkipedagogi Hannu Annalan kehittämä helppotajuinen selkomateriaali, joka soveltuu musiikin varhais-, esi- ja alkuopetukseen.
Nuotit on tehty helpommin ymmärrettäväksi ja muistiin painettavaksi kolmella eri tavalla:
-
Eläinkuvan alkukirjain ilmaisee kyseessä olevan sävelen eli delfiini on D, elefantti on E ja hevonen on H jne.
-
Nuoteilla on selkeät värit. Kun myös nuottiviivastossa on samat värit, lapsen on helppoa yhdistää kunkin nuotin sijainti nuottiviivastolla.
-
Nuottinupissa on kirjain, joka yhdessä eläinkuvan ja värin kanssa antaa käytännöllisen perustan mieleen painamiselle.
Musiikki tukee lapsen yleistä oppimiskykyä ja tunneilmaisua
Varhaisiän musiikkiharrastus kehittää lasten muovautumassa olevia aivojen hermoratoja, mikä tutkimusten mukaan kehittää vahvasti myös yleistä oppimiskykyä. Musiikin avulla voidaan myös kehittää lasten rauhoittumis-, keskittymis- ja hahmottamiskykyä sekä tunne- ja luovaa ilmaisukykyä.
Lapset pitävät eläinkuvanuoteista ja oppivat ne noin kolme kertaa nopeammin kuin perinteisillä mustavalkoisilla abstrakteilla nuoteilla. Menetelmä varhentaa mahdollisuuden oppia musiikkia, ja ne soveltuvat hyvin selkomateriaaliksi monille erityisryhmille.
Helpotusta soiton opettamiseen
Eläinkuvanuottimenetelmällä jokaisella ohjaajalla on matala kynnys ja helppoa ohjata lasten musisointia. Eläinkuvanuotit soveltuvat erinomaisesti oppimateriaaliksi soitinvalmennusryhmiin, joita järjestetään ennen musiikkiopiston henkilökohtaisille tunneille siirtymistä.
Eläinkuvanuottien avulla on helppoa perehdyttää lapset asteikon rakenteeseen ja muodostaa kolmisointuja asettamalla eläinnuotteja päällekkäin, esim. c-duuri on Cecilia cameli + Ella elefantti + Gunnar gorilla, jne. Näin voidaan valmentaa lapsia hahmottamaan musiikin tärkeimpiä perusteita jo varhaisessa vaiheessa, 4-6 vuoden ikäisenä.
Eläinkuvanuottimateriaaliin kuuluu sekä suomen- että ruotsinkieliset nuottivihot ja eläinnuotit magneettitaulussa. Magneettisilla nuoteilla voi leikkiä säveltäjää, ja omin sormin nuotteja asetellessa musiikin hahmottaminen vahvistuu kehollisen toiminnan ja näköaistin kautta.
Useat lasten käyttöön sopivat soittimet soveltuvat eläinkuvanuoteista soittamiseen. Soittimeen, esimerkiksi pianoon, harmonikkaan, jousisoittimeen, kitaraan, ukuleleen, kellopeliin, ksylofoniin tai kanteleeseen voi kiinnittää oikeaan kohtaan eläinkuvatarrat, jotka tulevat vihon mukana. Soittaminen on helppoa kun sekä nuoteissa että soittimessa on samat eläinkuvat.
[Kuva soittimista]
Opetushallitus on julkaissut eläinkuvanuottimenetelmästä e-materiaalia, joka on vapaasti käytettävissä:
Soitonopettajat, varhaiskasvattajat ja opettajat mukana kehitystyössä
Eläinkuvanuottien kehittämisessä on konsultoitu lukuisia eri soitinten soitonopettajia, varhaiskasvattajia ja luokanopettajia.
Hannu Annala on esitellyt kuvanuottien käyttöä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, varhaiskasvatuksessa, esi- ja alkuopetuksessa, musiikkioppilaitoksissa, yliopistojen opettajakoulutuksessa (mm. Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Oulu, Rovaniemi Lapin yliopisto, Eestin musiikki- ja teatteriakatemia, Taideyliopisto Helsinki).
Kuvanuottien käytössä on hyvä mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa oman maakunnan varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen opettajien kanssa. Näin voidaan luoda laajempaa pohjaa musiikin perusteiden hahmottamiseen jo ennen musiikkioppilaitosten opetukseen tuloa, joka lisää
soitonopetukseen pyrkivien sekä määrää että tasoa.